Päivä maalla alkoi sateisena, mutta lopulta ilma selkeni ja aurinko näyttäytyi pilven takaa. Villi ruoho on kasvanut paljon ja huomasimme että päivän kakkaratkin kukkii niityllä. Pian niitä on jo sen verran että raskii kerätä maljakkoonkin. Niitä katsellessa tulee mieleen lapsuuden kesät Suomessa.
Mietiskelin tänään miksi maalla ollessani en kaipaa kaupunki asuntoani ja päin vastoin kaupunki asunnostamme olen onnellinen, enkä ajattele maalais asuntoa. Elän siinä hetkessä missä olen kaipaamatta mitään muuta. Aika fantastinen fiilis!
No comments:
Post a Comment